Tämän blogin tarkoitus on kertoa oluesta, yrittäjyydestä ja ruuasta. Tämä on yhden pienpanimon tarina.

Paikallinen, käsityönä tehty täysmallasolut – panimon perustaminen sisältää paljon ideologiaa, joten pieni info pläjäys tähän alkuun. Viimeiset vuodet olen liiankin usein ajautunut pitkiinkin keskusteluihin käsityöoluista – niin koti- kuin pienpanimo-oluista. 1900-luvun alussa suomessa oli 90 olut-/kaljapanimoa, ja samaan lukemaan ollaan aktiivisten panimoiden osalta päästy vasta nyt. Siinä välissä panimoiden määrä laski kolmeen!!! Vedeltä maistuvan oluen ihannointi, määrän eikä laadun maksimointi ja yleisesti oluen arvostuksen väheneminen olivat pitkään trendejä.

Olut on herkkä tuoretuote, jonka johdosta paikallinen panimo on toiminnan lähtökohta. Vain harva olut tykkää ikääntyä, niin kuin harva meistä ihmisistäkin. Lähiruoka takaa sen, että olut on tuoretta ja tukee paikallista yritystoimintaa  – harva ostaa enää ulkomaisia kurkkujakaan. Täysmallasolut tarkoittaa että siihen ei lisätä tärkkelystä tai muita mallastamattomia raaka-aineita, jotta kustannuksia saataisiin alemmas ja tuote mauttomammaksi suurkulutusta varten. Tuotteisiin ei lisätä muitakaan lisäaineita ja ne ovat suodattamattomia, koska olut menettää sen myötä identiteettinsä.  Meille kyse on asiakkaiden odotusten ylittämisestä, korkeammalla hinnalla saat enemmän laatua ja kulutat vähemmän. Väitän että pienpanimo-oluiden kulutus vähentää kokonaiskulutusta – ja on tästä ihan oikeita tutkimuksiakin tehty – mutta tällä hetkellä kilpaa julkaistaan tutkimuksia oluen terveysvaikutuksista ja toisaalta haitoista, joten jätetään tämä väite nyt yhden lauseen varaan. Oma väitteeni perustuu kokemukseen, että “vettä” voi juoda litrakaupalla, mutta pienpanimo-oluissa se ei ole itsetarkoitus.

Ennen projektiin lähtemistä olin varma että saan usein perustella miksi lähdin yrittäjäksi, kahden lapsen isänä varmasta ja vakaasta ammatista – vielä pienpanimoalalle missä panimoita on “paljon”, kysyntää vähän ja asiakkaat arvostavat enemmän ulkomaisia kuin kotimaisia tuotteita. Käytännössä en ole kertaakaan joutunut perustelemaan näitä asioita muille kuin itselleni, joka varmasti kuvastaa sitä kuinka oma sukupolveni näkee yrittäjyyden ja sen että tekee itselleen merkityksellisiä asioita. Koen merkitykselliseksi jos voin olla osa olutkulttuurin muutosta Suomessa, ja antaa jotain yhteisölle. Olemme helposti tavoitettavissa, ihan tuossa kulman takana kivenlahdessa, ja toivomme että panimomme otetaan osaksi yhteisöä ja sen arvot ovat jotain mihin pystytään samaistumaan – tuoreus, paikallisuus ja yhteisöllisyys.

Minulle tie olueen arvostukseen kävi ruuan kautta. Ruuan kanssa olut on usein parempi yhdistelmä kuin viini. Laadukas käsityöläisolut ja ruoka muodostavat hienoja makupareja, joihin perinteistä jauhomakkaraa ja halvinta lager olutta ei pidä sekoittaa. Tämä on ihan oma aiheensa ja sitä tullaan käsittelemään myöhemmin julkaistavissa olut ja ruoka postauksissa.

Cheers From Espoo!

T: Paikallinen Panija

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.